Raatteen marssi
   Etusivu      Marssin historia
 
RAATTEEN MARSSIN HISTORIAA
Raatteen marssi on järjestetty vuosittain vuodesta 1997 lähtien (vuonna 2007 ei marssia ollut). Marssin isänä oli luutnantti Leo Karttimo, pitkän päivätyön Kainuun Rajavartiostossa tehnyt, Raatteen tien taistelujen asiantuntija. Hänen uutteralla työllään marssi saatiin käynnistetyksi. Huomattavana tukena ja taustavaikuttajana Karttimolla oli Rauli Johansson. Hän hankki maakuntalehti Kainuun Sanomat tukemaan marssin järjestämistä. Mukaan saatiin myös Raatteen Portti.

Vuosi 2007 oli ns. välivuosi, kun Raatteen Portti jättäytyi järjestämisvastuusta pois. Harkittiin uudelleen marssin järjestämistä ja selvitettiin eri maanpuolustus- ja muiden järjestöjen mukaantulon mahdollisuuksia ja edellytyksiä. Marssin vetäjäksi tuli Kainuun rajavartioston Killan Suomussalmen osasto. Mukaan vapaaehtoisena työvoimana saatiin Haukila-Puras Kyläyhdistys, Rajasotilaskotiyhdistyksen Suomussalmen osasto, Suomussalmen reservinupseerit ja Suomussalmen reserviläiset. Suomussalmen kunta on ollut mukana tukemassa marssia vuodesta 2008 alkaen. Raatteen Portti on poisjäämisensä jälkeen tukenut marssia antamalla tiloja käyttöön.

Jo ensimmäisestä marssitapahtumasta alkaen marssijoille on jaettu muistoesineenä mitali marssin päätteeksi. Kolme ensimmäistä mitalia suunnitteli edesmennyt Leo Karttimo. Hänen jälkeensä marssin muistomitalit on suunnitellut Teuvo Saharinen.

Nyttemmin marssitapahtuman ajankohdaksi on vakiintunut lauantai viikkoa ennen koulujen päättymistä

Kymmenenä ensimmäisenä järjestämiskertana ruokailu tapahtui Raatteen Portissa marssin jälkeen. Vuodesta 2008 alkaen ruokailu on järjestetty Purasjoelle kenttäkeittiöstä ja on samalla marssilepo.

Vuosina 2011 ja 2012 oli marssitapahtuman lisäksi ohjelmassa samanaikaisesti järjestetty Raatteen Hölkkä. Sekin sai ilahduttavat monta osanottajaa. Hölkkä jäi kuitenkin vuonna 2013 pois ohjelmasta.

Vuonna 2008 päätettiin toteuttaa kymmenen marssitapahtumaa vuoteen 2017 saakka nykyisellä organisaatiolla. Tämän jälkeen marssitapahtuman järjestämisvastuuta ja mukana oleva tahot harkitaan uudelleen.

Vuonna 2011 oli marssilla ennätysmäärä osanottajia, 212. Tosin, kun vielä Kainuun rajavartiostoon kuului rajajääkärikomppania ja sen varusmiehet osallistuivat joukkona marssille, osanottajia oli enemmän.
 
Vuonna 2012 osallistujamäärä lisääntyi taas hieman. Osallistujia oli 235. 20 heistä oli hölkkääjiä, joista nopein tuolla 18 km:n matkalla oli Marjo Kyllönen ajalla 1.16.27.

Tämän jälkeen osallistujamäärä vakiintui vähän yli 200 osallistujaan, mutta vuonna 2017 osallistujamäärä oli peräti yli 550. Tämä vuosi oli juhlavuosi kahdellakin tapaa, marssi täytti 20-vuotta ja suomi 100-vuotta.
 
 
 


MARSSIN MUISTOMITALIT
Raate
1997
Purasjoki
1998
Likoharju
1999
Mattila
2000
Tyynelä
2001
Karila
2002

Haukila
2003
Kuomasjoki
2004
 
Sanginaho
2005
Raate
2006
 
Raatten marssi
2008-2011
Tyynelä
2012